Musiikkiohjelmointia alakoulussa – kevätlukukauden loppukevennys

Aikaisemmin keväällä törmäsin artikkeliin, jossa kerrottiin Mehackitin musiikkiohjelmoinnin tarjonnasta. Päätin pyytää lähikouluni 6. luokkalaiset testiryhmäksi, ja kokeilla, miten luonnistuu sen ikäisten kanssa biisien tekeminen.  Itsellänikään kun ei musiikillista taustaa ole.

Sonic PI on ohjelman nimi, jolla ohjelmoidaan elektronista musiikkia. Se on ilmainen työkalu, ja sen saa ladattua netistä. Ohjelman voi asentaa mm. Mac, Window, Linux- tietokoneille. Me käytimme muutaman vuoden vanhoja Windows 7 tietokoneita. Asennukseen tarvittiin Admin- tunnukset. Sujuvasti toimi Sonic PI, vaikkei tietokoneet todellakana mitään ”tykkejä” olleet.

Sonic PI:ssä kyse ei ole enää visuaalisesti ohjelmoinnista, vaan koodi kirjoitetaan perinteisellä tavalla (=tekstinä) ohjelmaksi eli biisiksi. Mehackitin sivuilla on hyvät ohjeet Sonic PI:llä ohjelmointiin ja paljon valmiita esimerkkejä, joita muokkaamalla pääsee pitkälle. Päätin kuitenkin hieman supistaa ja yksinkertaistaa ohjeita, koska aikaa oli käytössämme vain kaksi tuntia ja kyseessä nuoremmat opiskelijat, kuin on Mehackitin ohjeen kohderyhmä (=K13). Tästä löytyy linkki ohjeisiin, joiden avulla me teimme biisejä:
https://raudaskoskenkoodikerho.wordpress.com/2017/05/25/musiikkiohjelmoinnin-tehtavia-sonic-pi/

Pari tuntia hurahti vähän liiankin äkkiä. Paljon saimme kuitenkin aikaa, jokainen viriteltyä ainakin: rumpubiitin ja bassoraidan. Päämelodia jäi ajanpuutteen takia osalta tekemättä, mutta mukava ja toivottavasti mieleenpainuva ohjelmointikokemus saatiin!! Innokkaimmat nauhoittivat ja tallensivat tekemänsä biisin, jotta pääsevät esittämään sen myös kotona.

Edellytys sille, että näinkin paljon saatiin aikaan parissa tunnissa, oli copy-paste toiminnon hallinta. Se käytiin ensin yhdessä läpi, koska:
Koodausvinkki numero yksi:
Koodatessa tarvii normaalitilanteessa vain vähän kirjoittaa tekstiä. Yleensä riittää, kun osaa kopioida koodia paikasta toiseen ja tehdä siihen tarvittavat muutokset.”

Voin suositella tämän tyyppistä kokeilua ohjelmoinnin oppitunnille 5. tai 6. luokan keväälle loppukevennyksenä. Ei vaadi pitkää perehtymistä opettajaltakaan.
Päivän tärkein anti ja tavoite oli, että ohjelmointia voidaan hyödyntää aika laaja-alaisesti 🙂

Mainokset

Koodareitten suosimat ohjelmointikielet – mitä kieliä yritykset käyttävät ?

Kouluissa mietitään millaisia ohjelmointikieliä oppilaille tarjottaisiin. Olisi hyvä tiedostaa myös yritysmaailman näkemys tähän. Koulujen olisi järkevää tarjota oppilaille sellaisia ohjelmointikieliä, joilla on tulevaisuutta , ja joita käytetään maailmalla paljon.

Suomesta 101 yritystä vastasi it-markkinasta kyselyyn, jossa selvitettiin mm. suosituinta ohjelmointikieltä. Juttu löytyy kokonaisuudessaa tästä linkistä
(https://www.itewiki.fi/blog/2017/05/kaytetyimmat-ohjelmistokehityskielet-ohjelmointikehykset-ja-julkaisujarjestelmat-suomessa/), 

  1. Javascript
  2. PHP
  3. Java
  4. Python
  5. C#
  6. C++
  7. C

Javascript ja PHP erottuvat koodareiden laajimmin hallitsemina kehityskielinä. Etenkin Javascipt on nostanut profiiliaan viime vuosina, vaikka sitä pidettiin vielä 15 vuotta sitten ihan leikkikaluna. Yhteistä näillä on se, että ne ovat helpohkoja oppia, vaikka ihan ensimmäisenä kielenä. Molemmilla pystyy kuitenkin koodaamaan vaativiakin sovelluksia esim. verkkokauppoja tai toiminnanohjausjärjestelmiä. Noin 90 % markkinassa toimivista yrityksistä omaa Javascript-osaamista ja noin 80% tuntee PHP-kehityksen.

Voisi heittää ilmaan arvauksen, ettei Javascriptin ja PHP:n oppiminen ainakaan hukkaan mene, vaikka suosio laskisikin tulevina vuosina. Otetaanpa  esimerksi 80-luvun hitti Cobol. Sillä on tehty aikanaan paljon mm. pankkijärjestelmiä, joita käytössä edelleen. Eli se ei ole kadonnu mihinkään. Nyt vain on tilanne, ettei Cobol-osaajia tahdo löytyä. Palkat kipuavat pilviin!

Lapset opiskelevat jatkossa ”koodausta” alaluokilta lähtien käyttäen helppoja graafisin oppimisympäristöjä, kuten Scratch, code.org ja code.org. Näitä tarvitaan, että koodaus tulee tutuksi riittävän helpolla tasolla. Nämä ympäristöt antavat käsityksen siitä, mitä ohjelmointi tarkoittaa ja mitä varten sitä tehdään. Mutta miksi eivät isommat eli yläkoululaiset opiskelisi suoraan sellaista kieltä, jota voi joskus jatko-opinnoissa tai työelämässä tarvita?
Javascript, PHP tai Python ovat ns. scriptikieliä, ja niillekin on luottu helppoja oppimisympäristöjä. Näitä kannattaa koulujen harkita.

Tässä yksi esimerkki matalan kynnyksen oppimisympäristöstä Javascriptiin:
https://code.org/educate/applab
Ja tässä pythoniin:
http://www.teromakotero.fi/python-klubi/

Vähemmän tavaraa, enemmän elämyksiä
Elämyslahjat.fi

Seikkailukasvatus tuo uusia tuulia koodikouluun?

Osallistuin Seikkailukasvatuksen koulutuspäiville 9.-10.5.2017 Raudaskylän Opistolla, jossa kouluttajina toimivat Raija Erkkilä (KT, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu) ja Seppo Karppinen (EO, KT, Oulun kaupunki).

Mitä seikkailukasvatus on ? 

Tämän määritelmän lisäksi opin kurssilla, että seikkailu on loppujen lopuksi meidän jokaisen omassa päässä. Toiselle on seikkailu tehdä omalle pihalle nuotio, kun taas toiselle seikkailu on kiivetä Himalajalle. Seikkailulla haetaan elämyksiä, jotka jäävät pitkäkestoiseen muistiimme loppuelämäksi. Seikkailun ei tarvi olla rajua vuorikiipeilyä, vaan se voi olla myös meditatiivista itsensä tutkiskelua luonnon keskellä.

Minun tavoitteeni oli imeä kurssilta itseeni ideoita 2017 kesän koodileirin toteutusta varten. Pidän luonnossa liikkumisesta, ja haluaisin olla esimerkkinä tuleville pikkukoodareille tässä asiassa. Vaikka digitaalisuus valtaa maailmaa, niin voimavaroja me saamme silti edelleen luonnossa liikkumisesta. Luontokokemusta ei voi mielestäni digitalisoida, siksi tämän kesän koodileireihin kuuluu entistä enemmän ulkona tehtäviä harjoitteita.  En vielä kerro mitä, mutta seuraa blogia, niin näet loppukesästä 🙂

Näin sanoihin on hyvä päättää tämä kirjoitus:
Vähemmän tavaraa, enemmän elämyksiä
Elämyslahjat.fi

Mitä koodaus on – koodikoulu aikuisille Raudaskylällä 4.5.2017

Maailman digitalisoitumisesta puhutaan julkisuudessa paljon nykyään. Koodaus on osa sitä. Tämän tilaisuuden tarkoitus on esitellä käytännön läheisesti aikuisille mitä koodauksella eli ohjelmoinnilla tarkoitetaan. Koodaustahan opetetaan nykyään jo alaluokilta lähtien peruskoulussa. Tässä koodaustyöpajassa osallistujat pääsevät kokeilemaan samoja tehtäviä, mitä jopa ekaluokkalaiset tekevät koulussa.

Illan ohjelmaa:

  • Tutustutaan Rauski-roboon: koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle
  • Karkkirobotti: koodataan paperilla käskyja
  • Ohjelmointiharjoitus: tehdään koodaustunti- tehtävä code.org
    http://studio.code.org/sections/HPQLZS

TILAISUUDEN TARJOAA RAUDASKYLÄN KYLÄYHDISTYS RY
http://raudaskyla.blogspot.fi/